Historiikki

Historiikkiä saadaan sivuille marraskuun aikaan kun saadaan etsittyä kuvia matkan varrelta esimerkiksi Kysin työmaalta jos teillä on pukimiesten kuvia kotona ottakaa yhteyttä Pertti Räsäseen 050-5527772 niin saadaan siirrettyä kuvat historiikkiin.

Rakennusliiton os.394 Kuopion Putkimiehet ja Eristäjät

HISTORIIKKI. 2001

Kuopion putkimiehillä on ollut suhteellisen värikäs ja monivaiheinen matka

taivallettavanaan,näiden 50 toimintavuotensa aikana,jonka ajanjakson olemme olleet

omana osastona.

Sodan jälkeen ensimmäinen toimintakertomus kertoi osastomme jäsenmäärän olleen

15, nousten vuosien mittaan tasaisesti,käyden kahdensadan paremmalla puolella.

1949 alkoi putkimiesten taivaalle kasaantua synkkiä pilviä kun työnantajapuoli otti

siihenasti maksamansa 30% urakkatakuun pois, silloinhan tehtiin kaikki tyot

tuntityönä. Vaikka kuinka paijon laitettiin kirjeitä silloiseen liittoomme, kyselyihimme

emme saaneet minkäänlaisia vastauksia. Koska metalliliitto ei halunnut hoitaa

asioitamme meitä tyydyttävästi, oli meidän aika tarttua niihin itse päättäväisin mielin.

Retkeilypäivien yhteydessä pidetyssä maankäsittavässä kokouksessa tuli päätökseksi

ukkavaatimuksen esittäminen tyonantajille, urakkatakuun 40% maksamiseksi

viikoittain.

Kuopion putkimiehet pitämässään kokouksessa elokuun 19 päivänä käsittelivät tätä

samaa asiaa ja päättivät esittää Kuopion putkityönantajille uhkavaatimuksen, mikäli

työnantaja ei suostu 40% urakkatakuun maksamiseen, alkavat lakot kaikissa Kuopion

putkiliikkeissä 26p.nä syyskuuta klo.7.00.

Elokuun 30 p.nä päivätty kirje saapui Suomen metallityöväen liitosta, jossa evättiin

putkimiesten työtaistelulupa ja kehoitettiin putkimiehiä palaamaan töihin

1.10.klo.7.00.Koska putkimiehet eivät voineet tähan suostua, leimattiin

työtaistelumme korpilakoksi. Tämä työtaistelu kesti noin 4 kuukautta. Joulukuun

puolivälissä teki silloinen putki-jaosto päätöksen töihin palaamisesta, koska taistelun

suhteen alkoi olla jäsenistön keskuudessa selviä väsymisen merkkejä, eikä

työnantajalla ollut haluja neuvotteluihin.

Toisaalta taloudellinen tilanne alkoi huolestuttaa, koska emme saaneet miltään

suunnalta sitä määrää avustusta, millä olisi ollut sanottavaa merkitystä taistelumme

aikana. Tätä tilannetta olivat työnantajat odottaneet. Varsinkin yksityiset työnantajat

käyttivät tilannetta omaksi hyödykseen, valkaten heidän mielestään epäpätevät ja

vastenmieliset työntekijät kirjoistaan pois.

Oman liittomme kokous pidettiin 17.6.1950. Tampereella, joka oli sen perustava

kokous. Osastomme edustajana oil kyseisessa kokouksessa edesmennyt Veikko

Moilanen.

Rakennusliittoon liittyminen.

Näihin samoihin aikoihin puhuttiin ja käytiin keskustelua Rakennusliittoon

liittymisestä. Myös oman osaston perustamisesta oil puhuttu ja kirjoitettu, mutta

päättavää toimintaa ei saatu aikaan, ennenkuin vuoden 1951 puolella sillä rekisteri

paperit tulivat osastoon 4.pnä huhtikuuta.

Joskin oma liitto saatiin aikaan, niin se ei poistanut kaikkia ongelmia.

Työehtosopimuksen saaminen näytti perin synkältä. Metalli teki meidän sopimuksen

ja se kirjattiin sellaisenaan, ei ollut puhettakaan, että saisimme sanoa oman sanamme

näihin asioihin. Joulukuun 28.päivän kokouksessa otti osastomme kantaa liiton

kirjelmään, mikä koski uhkavaatimuksen esittämistä tästä asiasta. Äänestyksen tulos

oli 100%.nen. Ylimääräisessä liittovaltuuston kokouksessa 30 p.nä joulukuuta 1950

kuultuaan kaikkia edustajia, päätti Liitto aloittaa työtaistelun työehtosopimuksesta

18 p.nä tammikuuta 1951 klo 6.00,ellei kysymyksessä saada neuvottelukosketusta

työnantajiin. Lakonuhka siirtyi liiton esitettyä jäsenäänestystä kaikissa liiton osastoissa

27-28 p.nä tammikuuta. Lakko alkoi helmikuun alussa, mutta silloin oli jo

näköpiirissä, että Kuopion putkimiehet eivät pysyisi kauan mukana. Vaikka

äänestystulos olikin lakon alkamisen kannalla, ei kaikki olleet äänestämässä ja tästä

johtuikin, että osa jäi töihin, osan ollessa lakossa. Lakkotoimikunnan taholta

huomattiin tämä seikka ja pyydettiin liitolta lupaa irroittautua lakosta. Mutta liiton

vastaus oli ei. Suoritetussa äänestyksessä sai työhönpaluu 16 ja lakon jatkaminen

7 ääntä. Töihin päätettiin palata 20 p.nä helmikuuta 1951 klo 7.00.

Helmikuun 20 p.nä pidettiin Koti-kahvilassa yleinen kokous, jossa oli 37 jäsentä

paikalla, sekä toveri Mononen, liittovaltuustoa edustamassa ja toveri Penttinen,

Jyväskylän osaston puheenjohtaja. Tässä kokouksessa äänestettiin myös.

Äänestyksen tulos oli I tyhjä, 2 jätti äänestämättä, 16 ei, ja 15 ääntä työtaistelun

puolesta. Helmikuun 25 p.nä 1951 oli yleisessä kokouksessa läsnä 45 osaston jäsentä,

sekä

 liiton edustajana toverit Marttiin ja Mäkinen. Tässäkin kokouksessa äänestettiin

ja tulos oli 26 töihinmenon , ja 19 lakon puolesta, joten töitä päätettiin jatkaa.

Tässä kokouksessa toveri Marttin esitti, että olipa liittovaltuuston kanta Kuopioon

nähden mikä tahansa, niin osaston tulisi olla yhtenäinen. Tämä ei kuitenkaan täysin

pitänyt, silly 90% jäsenistä jätti jäsenmaksunsa maksamatta ja näin alkoi osaston

hajaannus.

Liittoon palaaminen.

21.helmikuuta kutsui liittotoimikunta Kuopiosta edustajan kokoukseen, johon osasto

valitsi Ferdinaad Heiskasen. Tässä kokouksessa Kuopion putkimiehet otettiin takaisin

liittoon. Vaikka liiton jäsenyys olikin saatu, ei Kuopion osaston jäsenmäärä tahtonut

ruveta nousemaan ennenkuin 1954, jolloin vanhat jäsenet liittyivät uusina jäseninä

osastoon. Kun osaston rahakirstun pohja oli pölyn peitossa, alkoi tilit näyttää

elpymisen merkkejä, mikä näkyy myös toiminnassa. Niinpa 1955 lahjoitettiin

ensimmäisen kerran koko toiminnan aikana osaston varoista summa

vapputoimikunnan käyttöön. Liiton jäsenmääräksi ilmoitettiin n. 20 jäsentä.

Maaliskuussa 1956 pidettiin yleislakko, mikä oli koko Suomen työkansan

voimannäyte ja yhteisymmärryksen tuote, maamme kapitalisteja kohtaan. Lakko kesti

kolmisen viikkoa ja työläisten  12 mk.n tuntipalkan vaatimus saavutettiin.

Samana vuona käytiin tiiviitä keskusteluja, kuinka päästäisiin SAK.n jäseneksi, sillä

Metallityöväenliitto jarrutti SAK.ta hyväksymästä putkimiehiä keskusjärjästön

jäseneksi.

Toimitalon rakentaminen.

Kuopion Toimitaloyhdistyksen rakennustyöt saatiin myös tänä vuonna alkuun.

Putkimiesten talkooinnostus oli suhteellisen heikkoa, mikä on ymmärrettävää ehkä

osittain sen syyksi, kun työpaikalla ei ollut ketään joka olisi neuvonut, mikä työvaihe

kulloinkin on kiireellisin.

Samana vuonna kulki suruviesti putkimiesten keskuudessa, osaston pitkaaikainen

sihteeri Veikko Moilanen kuoli huhtikuussa.

Metalliliiton uusi yritys.

Joulukuun 9 p.na äänestettiin Metalliliiton kirjelmän pohjalta siirtymisestä takaisin

Metallityoväen Liittoon. Kokouksessa oil 35 osaston jäsentä ja äänestyksen tulos

oli 100% kielteinen.

Vuonna 1957 oli tullut putkimiesten aika sanoa kantansa Rakennusliittoon

siirtymisestä. Osaston kokouksessa oli 25 osaston jäsentä ja äänestyksen tulos oli

24 jaa ääntä ja yksi ei ääni, oman liiton puolesta.

Kuopion Putkityöntekijäin ammattiosasto no:5.den viimeinen kokous pidettiin

Työnkulmalla 26.1.1958 . Läsnä oli 38 osaston jäsentä, niin päättyi hyvin alkanut

nuoren liiton toiminta Kuopion kohdalta, kokous päätettiin klo.12.07.

Rakennusliittoon siirtyminen.

Rakennustyöläisten Liittoon siirryttäessä, sai osasto seuraavanlaisen toimikunnan:

Puheenjohtaja Onni Hämäläinen, sihteeri Pentti Suomalainen, taloudenhoitaja Veikko

Hänninen, sekä muut jäsenet: Toivo Hallikainen, Martti Ikonen, Pentti Sorjonen, Aulis

Vainikainen, Jaakko Timoska, Eino Kuivalainen, Olavi Mylläri ja Martti Kanerva.

Sinä vuonna Kuopio sai retkeilypäivät järjestäväkseen, joten toimikuntaan lisättiin

vielä varajäseniksi ja samalla edustajiksi juoksukilpailuihin P. Ruotsalainen,

K.Antikainen ja Vilho Valtanen.

Joskin kertomuksen alkupuolella mainitut työtaistelut eivät Kuopion putkimiesten

kohdalla saanut oikein rivistöjä yhtenäisiksi, tapahtui tämä kuitenkin 1959, jolloin

putkiliike Hyvösen asentajat joutuivat työtaisteluun syystä, että Hyvönen oli

irtisanonut liikkeen luottamusmiehen V.Hännisen,kun tyohuonekunta ei tähän

suostunut, annettiin myöskin irtisanomisen uhka osaston puheenjohtaja J.Timoskalle,

E.Mekliinille,K.Mekliinille, M.Kanervalle, E.Maunolle, J.Korhoselle.

Kaksipäiväisen työnseisauksen päätteeksi maksettiin kaikille irtisanomisajan palkka.

Ensimmäinen sopimus

Vuonna 1960 ensikerran Rakennustyoläistenliitto ja Metalli neuvottelivat putkimiesten

sopimuksen. Tosin tälläkin kertaa oil Metalli kerennyt tekemään meille sopimuksen,

joten Rakennustyöläistenliiton oli yhtyminen. Vasta 1963 pääsi liittomme työnantajien

kanssa saman pöydän ääreen neuvottelemaan tyoehtosopimuksesta, tosin pöydän

äären pääseminen oli työtaistelun voitokas tulos. Maassammehan käytiin tämän asian

takia pistelakkoja, jossa oli myöskin Kuopio.

Palkkaratkaisuissa UKK.ta ja LIINAMAATA

1970-luku on ollut täynnä erilaisia palkkaratkaisu muotoja, on ollut UKK.ta,

Liinamaata, on ollut keskitettyä ja liittikohtaista. UKK.ta on jälkeenpäin pidetty ehkä

yhtenä parhaimpana pukimiesten sopimuksiin nähden. Rakennustyöläisten liittohan

ei tyytynyt UKK.n tekemään esitykseen, vaan meni liittokohtaiseen ja sai otettua

pennejä enemmaän kuin toiset, tosin lyhytaikaisen taistelun kautta.

Yleensa -70.n luku on ollut etenkin Rakennustyöläistenliiton taistelujen aikaa.

Maamme suurpääomapiirit rakennuskapitalistien kanssa ovat yrittäneet lyödä

liittoamme joka tilanteessa, sillä onhan liittomme kommunistien ja

kansandemokraattien johtama, mikä ei ole mieleen rakennuskapitalisteille.

Työnantajapuolen on vaikeampaa ja vaikeampaa keksiä keinoja joka kevät tehtäviin

ratkaisuihin, sen huomattua ja tietäen liittomme jäseniston taisteluvalmiuden, joskus

vaikeissakin olosuhteissa. Rakennuskapitalistit ovat joutuneet turvautumaan, jopa

vanhoihin taistelukeinoihin, sen todisti vuoden 1973 sulkupäätös, joka sekään ei

saanut rakennustyöläisiä säikytettyä.

On osuvasti sanottu: LIITTOMME YHTENäISYYDESSä ON VOIMAMME.

Aikaisempina vuosina kuuli joskus vielä putkimiesten suusta sellaisia ajatuksia, että

oma liitto olisi perustettava . Nyt sellaiset ajatukset ovat jääneet pois ja tilalle on

astunut tarve antaa kaikki tuki Rakennustyölaistenliitolle , sen käydessä taistelua myös

putkimiesten elinehtojen parantamiseksi, niinkuin se tekee kaikkien sopimusalojen

suhteen.

Hullut rakennusvuodet.

Seitsemankymmenluku oil Kuopion seudulla kovaa teollisuus ja yliopisto

rakentamisen aikaa, seka Kys.sin laajentamista, mitä on viela nytkin.

Vuoden 1980 alussa Raimo Kelo siirtyi RL.n Savon aluejarjestön toimitsiaksi

puheenjohtajan tehtävistä, ollen toimitsiana ja aluesihteerina aina eläkkeelle jääntiin

asti 1.5.2000. Puheenjohtajana Raimon jalkeen oil Lauri Kuuspalo vuoteen 1990.

Puheenjohtajakautenaan samoin Rami kuin Lassikin olivat putkijaoston jäseniä ja

neuvottelukunnan jäseniä.

Sihteerinä Mauri Sirkon jälkeen aina vuoteen -90 toimi Pertti Räsänen ja

puheenjohtajana vuodesta -90 toimien vielä edelleen, ollen samalla myös jaoston jäsen

Sihteereinä toimineet-90 luvulla Erkki Riikonen, Reijo Miettinen ja Matti Salke Tällä

hetkellä sihteerinä on Kimmo Savolainen vuodesta 2000 lähtien.

Taloudenhoitajana Esko Leiviskä jatkanut Veikko Hännisen jälkeen vuodesta 1979

jatkaen edelleen.

Keväällä -80 oli niinsanottu viiden viikon lakko putkipuolella vaikka rakennuspuolelle

oli hyväksytty neuvottelutulos.Lakko päättyi 5.5.-80 äänestyksen jälkeen missä oil

kannatus 51% sopimuksen hyväksymisen puolesta ja lakon lopettamiseksi.

Tämän lakon myötä saatiin valtakunnallisissa putkiliikkeissa Huberilla ja Hankkijalla

valtakunnalliset luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettujen organisaatiot jotka

kokoontuivat kaksi kertaa vuodessa eri paikkakunnilla kaksipäiväisinä alussa, mutta

tällä hetkellä toimii vain Hankkijan konkurssin jälkeen perustetussa Tekmannissa

toimien enää yksipäiväisenä tapahtumana.

Kuopion omat työtaistelut.

Kuopiossa oli Huuberilla oma tyotaistelu 19.3-4.5.-84. koskien varastomiesten

palkkausta ja urakkamiesten hinnoittelemattomia töita.Lakon päätyttyä osa

varastomiehistä siirtyi liikeliittoon.

Liiton jäsenmaksun perinnässä tapahtui -80.n luvun alkupuolella muutos kun

luottamusmiesten perimät jäsenmaksut muuttuivat 1982 työnantajaperintään,mikä

helpotti seurantaa ja rästilaisyys väheni, samalla jäsenmaksu muuttui

prosenttipohjaiseksi palkasta mikä johti tyonantajaperintään. Epäilijöita riitti kun

työnantaja hoitaa Liiton jäsenmaksuperinnän.

SAK.n lakko

Vuonna -86 maaliskuun 13 p.na alkoi ns. SAK.n yhteislakko minka tavoitte oli

vuotuisen tyoajan lyhentaminen yhteensa 68 tunnilla eli "pekkaspaivien"saaminen

lakko kesti puolitoista päivää millä tavoite saavutettiin.

Asbestityömääräyksiin tuli tiukat lupaehdot vuonna-88. asbestin purku tuli

luvanvaraiseksi mitä työtä sai tehdä vain kurssinkäynyt henkilö ja luvansaanut liike.

Abbestin purkutyöt loppuivat putkiasentajilta.

Asbestiin on sairastunut suuri määrä osastomme vanhimpia asentajia ja paljon jo

kuollutkin asbestoosiin, sekä moni on seurannassa taudin johdosta. Ei vielä -60-70

luvuilla puhuttu asbestin vaaroista juuri mitään.

Urakkahinnoittelun uusiminen

Urakkahinnoittelu uusiutui vuoden-88 sopimusneuvotteluissa siirryttiin mustankirjan

nippelihinnoittelusta ns. hopeakirjan hinnoitteluun missä ei enää laskettu karveja eikä

haaroja, vaan siirryttiin normiaikahinnoitteluun mitkä käsittivät isompia

kokonaisuuksia kuin mustassa kirjassa. Jo-91 vuoden alussa ansioitten nousu oli 10%.

Syyskokouksessa -91 hyväksyttiin osaston uudet säännöt joissa astui voimaan

sääntömuutos jotta pakollisia kokouksia ovat vain syyskokous missä valitaan osaston

toimihenkilöt ja toimikunta sekä vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio

seuraavalle vuodelle,kevätkokouksessa hyväksytään toimintakertomus edelliseltä

vuodelta sekä vahvistetaan tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille.

Syyskokouksessa -92 osasto päätti erota Kuopion alueen paikallisjarjestön

jäsenyydestä ( KAAPJ .) sen sisäisten erimielisyyksien johdosta , liittyen sitten vuoden

1997 alusta SAK.n paikallisjärjestön jäseneksi ollen jäsenenä edelleen, osastomme

jäsen Pekka Väisänen toimii  järjestön sihteerinä tällä hetkellä.

Retkeilypäivät.

Ammattiosaston järjestettäväksi tulivat-93 vuoden retkeilypäivät jotka pidettiin

toukokuun 29-30p.nä tukikohtana oli satamassa hotelli Arctia Satamakatu 1.

Urheilukilpailut olivat luonnonkauniilla Väinölänniemen kentällä ja lentopallotumaus

Yliopiston vapaa-ajankeskus Studentiassa Savilahdessa ja sunnuntaina laivaristeily

Julia laivalla Kallaveden maisemia ihaillen ja edellisen illanvieton tuntoja parannellen.

Aluejärjästöjen ydistyminen

Vuoden-95 aikana valmisteltiin kolmen aluejärjestön yhteenliittymistä Itä-Suomessa

eli Savon-Pohjois-Karjalan ja Mikkelin aluejärjestojen yhdistämistä yhdeksi isoksi

Itä-Suomem Aluejärjestöksi mistä perustava kokous pidettiin syksyllä-95 ja vuoden

alusta 1.1.1996 alkoi toimia yli 80 ammattiosastoa käsittävä aluejärjestö pienten

alkuvaikeuksien myötä.

ATK.aikaan siirtyminen

Osastomme siirtyi vuoden -96 alusta kirjanpidossa ATK aikaan kun hankittiin

osastolle oma kirjanpito ohjelma, minkä on taloudenhoitaja Esko Leiviskä hoitanut

omalla koneellaan.

Osastomme taloudenhoitajana yli 25 vuotta toiminut Veikko Hanninen poistui

keskuudestamme yllättäen 1997.

Uudesta Talotekniikka sopimuksesta alettiin neuvotella Rakennusliiton ja Sähköliiton

kanssa yhteisestä palkkaluokista ja työntekijän ammattitaitoluokista, missä palkka

muodostuisi ammattitaidon mukaan eikä alalla olon perusteella kuten ennen.

Pitkällisten neuvottelujen ja siirtymäkauden jälkeen Talotekniikka-alan sopimus astui

voimaan vuoden 2001 alusta. Vieläkään se ei tahdo pelata eikä se pelaa niin kuin on

tarkoitettu, iv-asentajia ei ole viela montakaan mukana sopimuksen piirissa.

Osaston jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 170 jäsentä mistä vapaajäsenia 35.

Jäsenmäärä on hieman laskenut parhaista vuosistaan.

Osaton edustajia on ollut mukana Rakennusliiton lomavaltuuskuntamatkoilla kun niitä

tehtiin-70-80-90 luvuilla Venäjälle,Keski-Aasiaan , Unkariin,sekä Viroon.

Osasto 394 valittiin vuoden 2000 ammattiosastoksi Itä-Suomen aluejärjestön alueelta

perusteluina ansiokas työ liitossa kuin muukin AY-toiminta alueelta.

HYVÄT TOVERIT

Tämä osastomme historiikki on aika paljoltikin vajavainen ja puutteellinen. Toki

Kuopion putkimiehillä on ollut paljon enemmän tapahtumia, kuin mitä tässä on

kerrottu, mutta olkoon tämä kertomassa edes pienen osan tuleville tovereille siitä

toiminnasta, mitä me olemme tehneet osastomme toiminnasta antaessamme oman

panoksen koko maamme työtätekevien hyväksi, vapaa-aikaa säästämättä.

Osastomme toimintaan on tullut voimakkaana viimevuosien aikana myos huvi,

etupäässä pilkkikilpailujen muodossa ja osallistuen erilaisille reissuille.

Toimintaamme on vahvistamassa liittomme voimakas jäsenistön kouluttaminen yhä

vaativampiin tehtäviin, niin luottamusmies- kuin osaston toimihenkilötehtäviin.

Mainittakoon lopuksi niiden tovereiden nimet, jotka ovat olleet osastomme

toimihenkilotehtavissä ja monesti joutuneet viemaan osastoamme vaikeissakin

olosuhteissa eteenpain.

Osaton puheenjohtajat.

Puheenjohtajina ovat olleet seuraavat: Aatami Strengel, Veikko Moilanen, Veli

Parviainen, Martti Puurtinen, Onni Hämäläinen, Jaakko Timoska, Pentti Suomalainen,

Leo Järveläinen, Raimo Kelo, Lauri Kuuspalo seka nykyinen puheenjohtaja

Pertti Räsänen.

Sihteereinä: Veikko Moilanen, Arvo Hietanen, Veli Parviainen, Pentti Suomalainen,

Valto Ruotsalainen, Pauli Nuutinen, Raimo Kelo, Veikko Hänninen, Mauri Sirkko,

Pertti Räsänen, Erkki Riikonen, Reijo Miettinn, Matti Salke seka nykyinen Kimmo

Savolainen.

Rahastonhoitajina: Hannes ja Vilho Hämäläinen, seka osastomme varsinainen

veteraani tehtävien hoitamisen ja muidenkin asioiden täsmällisen hoidon puolesta

tehtävää vuodesta 1954 lähtien aina vuoteen-79.saakka,Veikko Hänninen milloin

nykyinen taloudenhoitaja Esko Leiviskä otti tehtävät ja hoitaa niitä edelleen.

Tämä historiikki esitetään osaston 50 vuotisjuhlassa 9.6.2001. Rakentajien majalla

Lintulahdessa Kuopiossa missä yhteydessä luovutetaan myos SAK.n myöntämät

kultaiset ansiomerkit pitkä-aikaisesta ay-toiminnasta ammattiosaston hyväksi

Lauri Kuuspalolle. Esko Leiviskälle ja Pertti Räsäselle.

Puheenjohtaja Pertti Räsänen.

TES ehdotus vuodelta 1936